Pärvöötystä

Käsityöllä profiloitumista

Maanantai 5.8.2013 - mtu

Satuin huvikseni, tässä taannoin vastaamaan verkkosivun testiin, jossa oma vuosikymmen-profiili selviäisi (Mille vuosikymmenelle kuulut?). Testin vastauksena minusta muotoiltiin perinteikäs 50-luvun kotiäiti! Testin paikkansapitävyydestä viis, mutta vanhahtava termi herätti miettimään: kotiäiti!? minkä aikansaeläneen käsityksen tuo yhdysana sisältääkään. Äiti on äiti kotona...ja kaupassa käydessään ja matkustaessaan: 50-60-luvuilla äiti oli ammatti. Nykyään ÄITI voi olla ura-, yksinhuoltaja-,sijais-, teini-,viikonloppu- tai adoptioäiti. Äiti-sana kertookin nykyään sosiaalisen statuksen, iän, aviosäädyn ja roolin. Tärkeän asian tai ilmiön profiili on moninainen ja muuttuva.

Käsityö oli "ennen vanhaan" työ, taito ja pääoma. Sen avulla ihmiset hankkivat elantoaan, sosiaalista rooliaan kyläyhteisössä ja statusta naimakaupoissa. Nykyään käsityö on menettänyt merkityksensä "työnä". Se on paremminkin HUVIA ja VIRIKETTÄ. Käsihuvi? Käsiviihdyke? Käsivirike?! Ei, nuo yhdyssanat viittaavat jo aivan muualle mielleyhtymineen...MUTTA tekijänsä profilointia itse asia: KÄSITYÖ, käsillä tekeminen on edelleenkin.

Lankatöiden kurssien opettajana olen vuosien varrella huomannut monta persoonallista nobody.jpgpiirrettä tikkuilijoissa, neulojissa ja virkkaajissa. Ilahduttavasti kurssien ikähaitari on venähtänyt ja yhä nuoremmat "retroilijat" hakeutuvat perinteisten lankatyökurssien pariin. Aina kurssein alussa syksyllä tekijä-profiilit ovat "nupullaan" vähättely omista käsityötaidoista yleistä. Yleensä uudet kurssilaiset "mittaavat taitonsa" koulukäsityömuistoissa. "Mun kässäope oli niin pelottava ja ankara...", "..mä ehdin ylakoulussa vain ensimmäiseen sukkaan", "Mä en kyllä varmaan osaa mitään.." jne. Käsityöllinen itsetunto on silloin hakusassa. Kokeneemmat tikkuajat ottavat alun "turvallisuutta huokuen" lunkisti: "kaikki tekniikat passaa, kunhan saa vaan tehdä ilman miestä ja lapsia!".

 Tekemisen tuotoksista voi kuitenkin "leikisti" miettiä omaa tikkuamis-profiiliaan, luonnettaan tekijänä ja rooliaan käsityöntekijänä. Millainen on oma "Personal artisan profile"(..kaikki kun  muuttuu niin muodikkaaksi, kun se ilmaista englanniksi!!). Niinku sekin uutinen eilen "jostakin" uutisista "Personal farmer"ista, joka kasvattaa kaupunkilaisten ravintotietoutta ja kutsuu osuuskuntaa kitkemään itse, kun ideologia vaatii. Onkohan se "kokemuksellista terapiaa?" Ruoka, jos mikä, on nyt "personoitua" ja sillä rakennetaan sosiaalista statusta..

..miksei käsitöistä sitten!?

Miten olis "Personal artisan trainer"?!

k.s. Tikkuajan profilointi - Personal artisan guide- "testi"

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käsityö, neulominen, virkkaaminen, persoonallisuus